Muutoksia tilintarkastusvelvollisuuteen
Uudistuksen myötä esimerkiksi pienet yhtiöt ja osuuskunnat vapautettiin lakisääteisestä tilintarkastusvelvollisuudesta. Lain voimaantulo ei kuitenkaan poistanut tilintarkastusvelvollisuutta, jos yhtiöjärjestys, säännöt tai yhtiösopimus sisältävät määräyksen tilintarkastajan tai tilintarkastajien valitsemisesta. Toisinaan tilintarkastuksesta luopuminen edellyttää siis yhtiöjärjestyksen, sääntöjen tai yhtiösopimuksen muuttamista.
Mikäli yhtiöjärjestys, säännöt tai yhtiösopimus sallivat, voivat yhtiöt ja osuuskunnat uuden lain tultua voimaan päättää olla valitsematta tilintarkastajaa, jos sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikautena enintään yksi seuraavista edellytyksistä on täyttynyt:
- taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa
- liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa
- palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä.
- asunto-osakeyhtiölain mukaisissa yhtiöissä edellytetään lisäksi, että huoneistoja on alle 30
Toisin sanoen kahden näistä edellytyksistä täyttyessä sekä päättyneellä että sitä edeltävällä tilikaudella tulee tilintarkastaja valita. Edellä mainittu helpotus ei koske kaikkia erityistilanteita, joissa laki muutoin edellyttää tilintarkastajan valitsemista. Esim. tilintarkastaja on aina valittava yhteisössä, jonka pääasiallisena toimialana on arvopapereiden omistaminen ja hallinta ja jolla on kirjanpitolain 1 luvun 8 §:ssä tarkoitettu huomattava vaikutusvalta toisen kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan tai rahoituksen johtamisessa.
Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö / Kirjanpito ja tilintarkastus
Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö (elinkeinoyhtymät) ovat kirjanpitolain mukaan aina kirjanpitovelvollisia. Yrityksen verotus perustuu luotettavaan kirjanpitoon. Arvonlisäveroa maksetaan yrityksen myyntitulojen perusteella ja yrityksen tuloveroa kirjanpidon osoittamasta tuloksesta (johon on tehty verolainsäädännön edellyttämät oikaisut). Verotuksen näkökulmasta katsoen kirjanpidon eräs tehtävä on yrityksen ja sen omistajan rahavirtojen erillään pitäminen. Veroviranomaisten lisäksi myös muut viranomaiset, esim. avustusten ja tukien myöntäjät, käyttävät kirjanpidon tietoja yritystä koskevien päätöstensä tukena. Tietoja yrityksen tilasta tarvitsevat luonnollisesti myös omistajat itse. Kirjanpidosta huolehtiminen on usein hyvä jättää osaavan kirjanpitäjän tehtäväksi.
Elinkeinoyhtymien on pidettävä ns. kahdenkertaista kirjanpitoa. Kahdenkertaisessa kirjanpidossa jokainen liiketapahtuma merkitään kahdelle tilille, jolloin tapahtuma merkitään toisen tilin vasemmalle eli debet-puolelle (veloituskirjaus) ja toisen tilin oikealle eli kredit-puolelle (hyvityskirjaus). Kahdenkertaisen kirjauksen tilimerkinnät kertovat toisaalta syyn rahan liikkeeseen ja toisaalta käytetyn rahatilin.
Kirjanpidon perusteella yritys laatii tilikauden tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen ja tase-erittelyineen.
Kirjausten perusteena olevien tositteiden tulee olla päivättyjä ja numeroituja. Liiketapahtumat on kirjattava aikajärjestyksessä. Käteismaksut tulee kirjata päivittäin. Muut kirjaukset saa tehdä kuukausittain tai muulla vastaavalla jaksotuksella viimeistään neljän kuukauden kuluessa kalenterikuukauden tai jakson päättymisestä. Kirjanpitomerkinnät on tehtävä selvästi ja pysyvästi. Niitä ei saa poistaa eikä tehdä epäselväksi. Tilinpäätös on laadittava neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.
Tilikauden tositteet tulee Suomessa säilyttää vähintään 6 vuotta sen vuoden lopusta lukien, jonka aikana tilikausi on päättynyt. Tasekirja, tase-erittelyt ja muut kirjanpitokirjat on säilytettävä vähintään 10 vuotta laskettuna tilikauden päättymisestä.
Yhtiösopimuksessa ei ole pakko määrätä tilintarkastajista. Tilintarkastusta ei myöskään tarvitse suorittaa, jos yhtiö täyttää tilintarkastuslaissa annetut pienyhtiön rajat. Tilintarkastus on aina suoritettava jos yhtiösopimuksessa edellytetään yhden tai useamman tilintarkastajan valintaa.
